Tuomitseminen on vain harvoin rikoksen tekijän ja asianomistajan kannalta yksilöllisesti paras seuraamus

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu

Jos jokin menee rikki, se pitää korjata ja/tai korvata. Rikoksen yksilöllisesti parhaana seuraamuksena osapuolten kannalta katsottuna on vain harvoin tuomitseminen.

Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta tuli voimaan vuoden 2006 alusta ja lain toteuttaminen käytännössä alkoi 1.6.2006. Lailla laajennettiin rikossovittelu koko maahan. Sovittelutoiminnan järjestämisestä ja kustannuksista vastaa valtio kuntien ja muiden järjestäjätahojen kanssa solmittavien toimeksiantosopimusten mukaan. Rikossovittelulla tarkoitetaan maksutonta palvelua, jolla rikoksesta epäillylle ja asianomistajalle järjestetään mahdollisuus puolueettomien sovittelijoiden fasilitoimina kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta osapuolille aiheutuneita henkisiä, fyysisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi.

Rikossovittelu säästää yhteiskunnan resursseja. Sillä on havaittu olevan inhimillistä merkitystä rikosasian osapuolille ja kasvatuksellista merkitystä erityisesti nuorille rikoksentekijöille. Parhaimmillaan sovittelu lisää yhteisymmärrystä, antaa tilaa anteeksiannolle ja eheyttää sosiaalisesti sekä ehkäisee rikoksen uusimista.

Rankaiseminen ja sovittelu eivät ole vakavammissa rikoksissa toisensa poissulkevia vaan rinnakkaisia. SSF:n pyrkimyksenä on, että sovittelua ryhdytään käyttämään yhä enemmän myös  vakavissa rikoksissa ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa. 

Rikos- ja riita-asioiden sovittelun järjestämisvastuussa on THL, jonka sivuilta löydät lisätietoa ja mm. Suomen sovittelutoimistojen yhteystiedot.
Katso THL:n esittelyvideo.

Kirjallisuutta:

Kaijus Ervasti, Anna Nylund (2014) Konfliktinratkaisu ja sovittelu, Edita Publishing Oy.

Elonheimo Henrik (2010) Nuorisorikollisuuden esiintyvyys, taustatekijät ja sovittelu. Väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja, Sarja C, osa 299. Turku: Turun yliopisto.

Iivari Juhani (2010) Oikeutta oikeuden varjossa – Rikossovittelun täytäntöönpanon arviointitutkimus, THL:n raportti 5/2010. 

Elonheimo Henrik (2004) Restoratiivinen oikeus ja suomalainen sovittelu. Oikeus, 2/2004, 179-199.

SSF:n seminaari LÄHISUHDEVÄKIVALLAN SOVITTELUN MONET TULKINNAT toteutui 29.4.2014 Helsingin Malminkartanossa. Lue puheenjohtaja Timo Pehrmanin alustusesitys.