Suomen Sovittelufoorumi ry (SSF)
on vuonna 2003 perustettu yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tukee kaikkien sovittelun osa-alueiden toimintaa Suomessa.
1. Visio: Suomalainen yhteiskunta muuttuu ja vaikuttaa niin, että yksilöt ja yhteisöt käyttävät sovittelua yleisenä konfliktin ratkaisumenetelmänä.
2. Missio: Suomen Sovittelufoorumi (SSF) edistää sovittelun käyttämistä ristiriitojen ja konfliktien ratkaisuissa.
3. Strategia: Päämääräänsä SSF edistää kouluttamalla, vaikuttamalla, tiedottamalla ja yhteistyössä muiden sovittelun toimijoiden kanssa kokoamalla yhteen sovittelun asiantuntemusta ja osaamista. Toimintaa ja yhteistyötä kehitetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Tutustu SSF:n toimintasuunnitelmaan vuodelle 2021.
Yhdistyksen säännöt
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Sovittelufoorumi ry. Yhdistyksen ruotsinkielinen nimi on Finlands Forum för Medling rf.
2. Yhdistyksen kotipaikka
Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.
3. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on
- toimia sovittelutoiminnan parissa työskentelevien tai siitä kiinnostuneiden yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen yhdyssiteenä ja yhteistyöelimenä sekä valtakunnallisena koulutusorganisaationa
- edistää ja kehittää eri sovittelumenettelyitä, kuten esim. rikos- ja riita-asioiden sovittelua että sosiaalista sovittelua
- harjoittaa kansainvälistä yhteistoimintaa
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys - järjestää konferensseja, tiedotus- ja koulutustilaisuuksia, seminaareja, tutustumiskäyntejä
- osallistuu Pohjoismaisen Sovittelu- ja Konfliktinhallintafoorumin toimintaan
- tuottaa, ylläpitää ja jakaa tietoa sovittelusta
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi
- järjestää erilaisia varainkeräyksiä asianmukaisen luvan hankittuaan ja vastaanottaa lahjoituksia
- hakea rahoitusta ja avustuksia
4. Jäsenet
Yhdistykseen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä yksityiset henkilöt, oikeuskelpoiset yhteisöt ja rekisteröidyt säätiöt.
Yhdistyksen jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus.
Yhdistyksellä voi olla myös kannattajajäseniä, joilla on läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksissa, mutta ei äänioikeutta.
5. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Jos jäsen ei ole kalenterivuoden loppuun mennessä maksanut jäsenmaksuaan, hallitus voi erottaa jäsenen.
6. Jäsenmaksut
Yhdistyksen syyskokous määrää vuosittain varsinaisten jäsenten ja kannatusjäsenten jäsenmaksut.
Jäsenmaksu voi olla eri suuruinen yksityiselle henkilölle, yhteisölle ja säätiölle.
7. Hallitus
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä 4-12 muuta jäsentä.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä osallistuu asian käsittelemiseen.
8. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdessä hallituksen puheenjohtaja ja yksi hallituksen jäsen tai varapuheenjohtaja ja yksi hallituksen jäsen.
9. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukausi ennen yhdistyksen kevätkokousta.
Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta.
10. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain 1.3. – 30.4. välisenä aikana.
Yhdistyksen syyskokous pidetään vuosittain 1.10 – 30.11 välisenä aikana.
Yhdistyksen kevätkokouksessa esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille sekä käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksun suuruus, valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet, valitaan yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja ja käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää erikseen ilmoittamansa asian käsittelemiseksi. Kokous on pidettävä yhden (1) kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus kokouksen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Yhteisö- ja säätiöjäsenen äänivaltaa käyttää yhdistyksen kokouksissa yhteisö- tai säätiöjäsenen siihen valtuuttama edustaja.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa valinta kuitenkin suoritetaan arvalla.
11. Kokousten koollekutsuminen ja valmistelu
Hallituksen tehtävänä on valmistella ja kutsua koolle yhdistyksen kokoukset. Kokouskutsut tulee toimittaa jäsenille joko kirjeellä tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen , viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään 20 päivää ennen yhdistyksen kokousta.
12. Sääntöjen muuttaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta tehdään yhdessä yhdistyksen kokouksessa edellyttäen, että kokouskutsussa on mainittu sääntömuutosesityksestä. Sääntömuutokset voidaan hyväksyä 2/3 äänten enemmistöllä annetuista äänistä.
13. Yhdistyksen purkaminen
Päätös yhdistyksen purkamisesta tehdään yhdistyksen kokouksessa edellyttäen, että kokouskutsussa mainitaan yhdistyksen purkamisesityksestä. Yhdistyksen purkaminen voidaan hyväksyä 3/4 äänten enemmistöllä annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan yhdistyksen varat purkamista päättäneen kokouksen päättämälle tavalla, yhdistyksen tarkoitusperiä tukevaan toimintaan.
