23.4.2025
Suomen Sovittelufoorumilla on ilo olla osa Eurooppalaista ERASMUS+ rahoitteista ROUTE -hanketta ”Restorative Outreach for Youth and Territorial Engagement”.
Hanke kestää yhteensä 18 kuukautta: työskentely on alkanut joulukuussa 2024 ja hanke päättyy toukokuussa 2026.
Projektin tavoitteena on lisätä ymmärrystä restoratiivisesta oikeudesta (Restorative Justice=RJ) ja käytännöistä (Restorative Practices=RP) Euroopassa, jotta voidaan edistää yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin sekä kaikkien RJ prosessiin osallistuvien sidosryhmien välillä. Hankkeella pyritään vaikuttamaan osallistujamaissa rikoksilla oireilevien nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.
Kumppani- ja järjestötahot hankkeessa ovat:
Kirikù Italiassa, Suomen Sovittelufoorumi (SSF) Suomessa, Wexford Local Development Irlannissa ja ALDA (Association européenne pour la democratie locale) Ranskassa. Hanketta koordinoiva järjestö on Kirikù ja kansainvälisestä tiedottamisesta vastaa ALDA.
Jokaisesta jäsenjärjestöstä hankkeeseen on nimetty kaksi vastuuhenkilöä. Suomen Sovittelufoorumin edustajat ovat VERSO-ohjelman työntekijät Janne Johansson (ohjelmajohtaja) ja Nelli Marjakangas (Verso-koulutussuunnittelija). Hankkeen edistymistä suunnitellaan ja seurataan kuukausittain yhteisillä etätapaamisilla ryhmän kanssa.
Toimintaan kuuluu koulutuksia, hyvien käytäntöjen vaihtoa, osallistavia keskustelutilaisuuksia, pilottikokeiluja ja sähköisen materiaalin tuottamista. Tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten asiantuntemusta kehittämällä koulutukseen perustuvia toimintamalleja, joilla edistetään rikoksilla oireilevien nuorten kuntouttamista, osallisuutta ja yhteiskuntaan sopeuttamista. Tämä näkökulma on linjassa Euroopan unionin direktiivin 2012/29/EU kanssa, joka tukee rikoksentekijöiden kuntoutumista ja uudelleensopeutumista yhteiskuntaan. Hankkeen kohderyhmiä ovat mm. kouluttajat, opettajat, kasvattajat, sosiaalityöntekijät, sovittelijat, viranomaiset ja muut keskeiset paikallistason toimijat nuorten rikosten ehkäisyn sidosryhmissä sekä restoratiivisen oikeuden prosessien edistämisessä.
Pysy mukana projektin vaiheiden matkassa seuraamalla uutisointia SSF:n nettisivuilla https://sovittelu.com/ajankohtaista/ sekä hankkeen englanninkielisiä Facebook-sivuja: https://ww.facebook.com/profile.php?id=61571919983109
Kouluttajakoulutus toi jälleen yhteen ROUTE-hankkeen edustajat
19.6.2025
ROUTE-hankkeen edustajat Italiasta, Irlannista, Suomesta ja Ranskasta kokoontuivat Dublinissa 11.–12.6.2025 hankkeen “Training of Trainers” -osuuden merkeissä. Kaksi päivää piti sisällään ajatustenvaihtoa, kohtaamisia, yhteisten suuntaviivojen selkeytystä sekä inspiraatiota.
Tapaamista edelsi yhteinen työskentely etäyhteyksin, jossa käytiin läpi kerättyjä kyselylomakkeiden vastauksia. Jokainen edustaja oli kartoittanut maansa eri toimijoiden avustuksella, millaisia restoratiivisia käytäntöjä kussakin maassa on jo olemassa ja miten restoratiivista oikeutta hyödynnetään eri yhteiskunnallisilla tasoilla. Yhteiseksi tarpeeksi kyselyiden perusteella nousi mm. restoratiivisuuden tunnettuuden vahvistaminen yhteiskunnassa ja sitä kautta myös asenteisiin sekä ajatusmaailmoihin vaikuttaminen.
Dublinissa järjestetty koulutusosuus tarjosi osallistujille mahdollisuuden syventyä restoratiivisen oikeuden käytäntöihin Tim Chapmanin johdolla (kuvassa vasemmalla). Tim Chapman on restoratiivisen oikeuden kansainvälisesti arvostettu asiantuntija Pohjois-Irlannista. Hänen opetus- ja tutkimustyönsä on keskittynyt restoratiivisen oikeuden kehittämiseen ja hän on ollut aktiivisesti edistämässä restoratiivisia lähestymistapoja Euroopassa ja sen ulkopuolella erityisesti European Forum for Restorative Justice -järjestön kautta.
Koulutuksessaan ROUTE-hankkeen edustajille hän korosti reilun, vapaaehtoisuuteen perustuvan restoratiivisen prosessin merkitystä, jossa keskiössä ovat empatia, luottamuksen rakentaminen ja osapuolten oma ääni. Erityisesti pureuduttiin siihen, kuinka tärkeää on kohdata toinen kunnioittavasti, kysyä avoimia kysymyksiä, nähdä jokainen yksilö oman tarinansa päähenkilönä/auktoriteettinä ja toimia yhdessä – ei heidän puolestaan. Tärkeitä oivalluksia olivat ihmissuhteiden voima, valmistautumisen merkitys sekä ymmärrys siitä, että vastuun ottaminen syntyy aidosti vasta kuulemisen ja ymmärtämisen kautta. Tärkeimpiä kysymyksiä sovittelussa voivat olla mm. kysymykset, joita osapuolet haluavat kysyä toisiltaan – ei välttämättä se mitä me sovittelijoina haluamme kysyä.
Erityisesti toisena yhteisen työskentelyn päivänä suunnattiin katsetta myös eteenpäin hankkeen puitteissa. Kumppanit suunnittelivat yhdessä syksyllä maakohtaisesti toteutettavia round table -tapaamisia sidosryhmien kanssa sekä koulutuspilotteja. Samalla tarkennettiin hankkeessa kehitettävän toolkitin sisältöjä ja kirjoitusprosessia, jotta siitä saadaan mahdollisimman käytännönläheinen ja hyödyllinen työkalu restoratiivisen työn tueksi eri konteksteissa.
Tapaaminen oli tärkeä askel kohti syksyn kokeiluja ja pysyvämpää restoratiivisten toimintatapojen juurtumista Euroopassa.
Hankkeen materiaali kootaan Toolkitiksi
20.10.2025
Olemme jatkaneet muiden jäsenmaiden kanssa materiaalin eli toolkitin työstöä. Sitä on kehitetty sekä itsenäisesti osallistujamaissa että yhteisissä kokoontumisissa, joissa on etsitty yhdessä jaettuja suuntaviivoja ja tarkennuksia. Toolkit on tarkoitus julkaista hankkeen lopussa, ja sen tavoitteena on toimia käytännönläheisenä materiaalina ammattilaisille tukemaan restoratiivisten käytäntöjen ja restoratiivisen oikeuden ymmärtämistä ja soveltamista eri toimintaympäristöissä. Kokonaisuus alkaa olla valmis ja toolkitin kokoava viimeistelytyö on alkanut.
Hankkeen yhteistyökumppaniksi seuraavaan paikallistason vaiheeseen on Suomessa löytynyt Diakonissalaitoksen Radikaalisti sovussa -ohjelma, joka edistää yhteiskuntarauhaa, demokratiaa ja sovintoa. Ohjelman tavoitteena on ehkäistä väkivaltaa ja vihapuhetta sekä vahvistaa yhteiskunnallista moniäänisyyttä ja erilaisten ryhmien välistä ymmärrystä.
Syksyn aikana toteutuu koulutuksia sekä ohjelman työntekijöille että ohjelman kohderyhmien kanssa työskenteleville ammattilaisille. Koulutuksissa keskitytään restoratiivisen lähestymistavan mahdollisuuksiin yhteiskunta- ja auktoriteettivastaisuuden lieventämisessä sekä nuorten yhteisöjen turvallisuuden rakentajana.
Koulutusten lisäksi syksyn aikana järjestetään työpajoja, joissa testataan toolkitin sisältöjä käytännössä ja kerätään osallistujilta palautetta materiaalin toimivuudesta ja sovellettavuudesta erilaisissa konteksteissa. Työpajat tarjoavat mahdollisuuden kehittää materiaalia vuorovaikutteisesti ja varmistaa, että se palvelee ammattilaisia monipuolisesti heidän arjessaan.
ROUTE-hankkeen ensimmäinen paikallistason koulutus
24.10.2025
ROUTE-hankkeen puitteissa on toteutettu ensimmäinen paikallistason koulutus. Suomen Sovittelufoorumin työntekijät Nelli Marjakangas ja Janne Johansson kouluttivat yhdessä Diakonissalaitoksen nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa teemalla ”Koulutus restoratiivisesta ajattelusta ja menetelmistä: turvallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen tukena nuorten auktoriteettivastaisuuden kohtaamisessa”.
Sisältö jakaantui kolmeen osa-alueeseen:
- Restoratiivinen ajattelutapa ja kohtaaminen
- Mitä on restoratiivinen oikeus ja restoratiiviset käytännöt?
- Miten restoratiivinen ajattelu tukee nuorten kohtaamista ja osallisuutta?
- Restoratiivinen osallisuus yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden rakentajana
- Miten osallisuus rakentuu ja miten voin tukea yksittäisen nuoren osallisuutta ryhmässä?
- Tarpeiden merkitys auktoriteettivastaisuuden lieventäjänä
- Miten tarpeet saadaan näkyväksi yksilöiden ja ryhmien kohtaamisissa?
Koulutukseen osallistui yhteensä 9 hengen joukko Radikaalisti Sovussa- hankkeen yhteistyökumppaneita ja kokonaisuus oli erittäin onnistunut. Osallistujat kokivat palautteen perusteella koulutuksen hyödyllisimmäksi sisällöksi restoratiivisen oikeuden arvojen ja käsitteiden avaamisen, tarpeiden kanssa työskentelyn, konkreettiset menetelmät sekä yhteiset keskustelut. Koulutuksen selkeä rakenne, dialogisuus ja asiantuntevat kouluttajat saivat myös kiitosta. Päivän aikana saimme aikaan hienoja keskusteluja aikaan mm. turvallisuuden kokemuksesta ja osallistujille nousi jo konkreettisia pohdintoja siitä, kuinka ottaa restoratiivisia menetelmiä käyttöön työssään. ROUTE-hankkeen kannalta koulutus ja osallistujien palautteet antoivat tärkeää tietoa, siitä miten tulevia muita paikallistason koulutuksia voi kehittää. Kouluttajat kiittävät antoisasta päivästä!
Keskusteluja tullaankin jatkamaan hankkeen seuraavassa pyöreän pöydän keskusteluissa, joissa koulutukseen osallistujat pääsevät pilotoimaan työssään koulutuksessa esiteltyjä restoratiivista arvomaailmaa ja käytäntöjä. Pyöreän pöydän keskustelut –vaihe käynnistyy jo nyt syksyllä ja samoin paikallistason koulutuksille on tulossa vielä jatkoa.
ROUTE-hankkeen toinen paikallistason koulutus
28.11.2025
ROUTE-hankkeen toinen paikallistason koulutus toteutettiin Suomen Sovittelufoorumin toimistolla. Kohderyhmänä oli VERSO-ohjelman kouluttamia koulujen henkilöstön jäseniä, joilla oli jo kokemusta restoratiivisen lähestymistavan toteuttamisesta koulun arjessa. Kouluttajina toimivat Janne Johansson ja Eeva Saarinen.
Koulutukseen osallistui yhteensä 16 kouluilla eri tehtävissä työskentelevää henkilöstön jäsentä ympäri Suomen. Koulutuksessa pohdittiin restoratiivisuuden eri ulottuvuuksia käytännön työn näkökulmasta ja pureuduttiin esimerkiksi siihen, miten sovittelijoina voimme huolehtia siitä, että sovittelun prosessi pysyy restoratiivisena. Koulutus toimi osallistujille aiemmin käytyä koulutusta syventävänä osiona. Osallistujien palautteessa päivän tärkeimmiksi teemoiksi nousivat restoratiivisen toimintakulttuurin kehittäminen kouluissa, sovittelu eheyttävänä kokemuksena sekä sovittelijan roolissa toimiminen ja kysymysten tärkeys. Erityisen paljon palautteissa kiitosta sai koulutuksen vuorovaikutuksellisuus ja se, että oli mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan ja kuulla muiden ajatuksia.
Koulutukselle toivottiin jatkoa, joka viestii tarpeesta saada reflektoida ja entisestään syventää osaamista restoratiivisen lähestymistavan osalta. Teema siis kiinnostaa kasvatus- ja opetuskentällä edelleen ja korostaa kouluttamisen tärkeyttä.
Pyöreän pöydän keskustelut
8.12.2025
ROUTE-hankkeessa järjestettiin marraskuussa kaksi erillistä pyöreän pöydän keskustelutilaisuutta. Ensimmäinen tapaaminen pidettiin 5.11.25 kasvotusten VERSO-ohjelman toimistolla Helsingissä ja toinen 26.11.25 etänä Teamsin välityksellä. Keskustelujen tarkoituksena oli luoda avoin tila keskustella koulutuksessa käsitellyistä restoratiivisuuden teemoista moniammatillisessa joukossa ja syventää näin ymmärrystä entisestään.
Ensimmäinen pyöreän pöydän keskustelu käytiin eri koulujen henkilöstöstä koostuvan ryhmän kanssa 5.11.25 koulutustilaisuuden perään. Osallistujia oli 16. Keskustelussa pohdittiin restoratiivisen lähestymistavan soveltumista kouluympäristöön ja erilaisiin arjen tilanteisiin lasten ja nuorten kanssa. Keskustelussa todettiin, että vaikka koulun arjessa tilanteet ovat moninaisia ja nykyinen yhteiskunnan tilanne on jopa vahvistanut rangaistuskeskeisyyttä, niin sovittelulle ja restoratiivisille menetelmille on ehdottomasti paikansa koulussa. Parhaimmillaan ne parantavat koko yhteisön ilmapiiriä ja luovat hyvinvointia koko yhteisöön.
Suomalaisessa opetussuunnitelman perusteissa korostetaan koulussa opittavien akateemisten taitojen lisäksi myös sosiaalisten taitojen ja yhteisössä jäsenenä olemisen oppimista. Restoratiivisen lähestymistavan koettiin tukevan tätä yhteisöllisyystaitojen opettelua hyvin. Sekä erilaisten piirien käytön että konfliktien purkamisen restoratiivisen prosessin (vertaissovittelu tai aikuisjohtoinen sovittelu) avulla koettiin opettavan tärkeitä sosiaalisia taitoja elämää varten.
Haasteena restoratiiviselle lähestymistavalle koettiin joidenkin huoltajien kriittinen suhtautuminen toimintatapaan heidän vaatiessaan syyllisten etsimistä ja rankaisemista sekä yleisesti omia oikeuksiaan. Oman haasteensa restoratiivisen toimintakulttuurin jalkauttamiseen koko kouluyhteisöön tuo haaste sitouttaa koko henkilöstö toimimaan samalla työotteella. Tärkeässä roolissa on johtaminen, jonka merkitystä korostettiin. On tärkeää, että koulun rehtori ja johto ovat asian takana toisaalta osoittamassa riittäviä resursseja ja toisaalta edistämässä yhteisön arvoja restoratiiviseen suuntaan kaikessa toiminnassa.
Toinen keskustelu käytiin etätapaamisessa 26.11.25, jossa osallistujia oli yhteensä viisi Diakonissalaitoksen yhteistyökumppaneista. Keskustelun keskiössä oli asenteen ja ajattelutavan muutos, joka oli herättänyt osallistujissa oivalluksia ja innostusta viedä restoratiivisen lähestymistavan käytäntöjä eteenpäin omissa työyhteisöissään. Erityisesti kiinnostusta herätti, miten restoratiivisuus tarjoaa välineitä reaktiivisuuden vähentämiseen sekä ennaltaehkäisevään työskentelyyn esimerkiksi osana traumatietoisuutta käsittelevää koulutusta. Keskusteluissa korostui myös ammatillisen itsearvioinnin merkitys – etenkin oppilaitosten arjessa. Nuorten käyttäytymistä tulisi tarkastella yhä enemmän syyllistämättä ja tarpeiden ja tunteiden kautta, ei pelkästään tapahtuneiden tekojen perusteella tai kulttuurin ominaisuuksien kautta.
Yhdeksi keskeiseksi teemaksi nousi auktoriteetti- ja yhteiskuntavastaisuus nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Restoratiivisen ajattelun nähtiin tukevan tämän ilmiön ymmärtämistä, sillä se tunnistaa valtasuhteita, pyrkii purkamaan hierarkioita ja rohkaisee jokaista tuomaan esiin omia ajatuksiaan. Nuorten kanssa työskennellessä tavoitteena on loppujen lopuksi kasvattaa itsenäisiä ja ajattelevia yksilöitä, ei pelkästään auktoriteeteille alistuvia toimijoita eikä toki heitä vastustavia henkilöitäkään.
Restoratiivisuuden ytimessä on jokainen yksilö kokemuksineen ja tarpeineen. Keskusteluiden tarkoituksena on luoda tila, jossa nämä tulevat näkyviksi. Siten rakennetaan ymmärrystä ja luottamusta sen sijaan, että yhteiskunnallisia haasteita edustavia arvoja tuomittaisiin ennakkoon. Osallisuus luo raameja ja rajoja, mutta myös mahdollisuuden tulla kuulluksi ja vaikuttaa. Keskustelujen myötä lähti syntymään myös tarve yhteisestä koulutuksessa, jossa restoratiivinen lähestymistapa tuodaan osaksi keskustelua, missä käsitellään nuorten auktoriteettivastaisuuden ilmiötä.
ROUTE-hankkeen käsikirja
1.3.2026
ROUTE-hankkeessa tuotettu käsikirja hankkeessa opituista näkökulmista restoratiiviseen lähestymistapaan on saatu kansiin. Käsikirja on ladattavissa suomeksi ja englanniksi alla:
Käsikirjasta on tulossa myös suomenkielinen käännös, joka jaetaan myöhemmin.
Yhteistyötapahtumat Oulussa Diakonissalaitoksen kanssa radikalisoitumisen ehkäisyssä
9.4.2026
ROUTE-hankkeessa on käynnissä viimeinen vaihe, joka sisältää pilottihankkeita. Pyöreän pöydän keskusteluista syventyi yhteistyö Diakonissalaitoksen kanssa, joka tuotti yhteistyötä kahden tapahtuman verran:
Jo viimevuoden puolella 15.12.2026 Diakonissalaitoksen radikaalisti sovussa-hanke järjesti yhdessä OSAOn turva-ankkurin kanssa webinaarin teemalla Nuorten radikalisoitumisen ennaltaehkäisy: tunnistaminen ja tukeminen. Osallistujina oli kaikkien Oulun ammattioppilaitosten rehtoreita ja henkilökuntaa reilu sata henkilöä. Webinaarissa tarkasteltiin nuorten väkivaltaista radikalisoitumista ilmiönä oppilaitos- ja viranomaisnäkökulmasta sekä järjestöasiantuntijoiden kautta. ROUTE-projektin työntekijät Janne Johansson ja Nelli Marjakangas olivat mukana pitämässä puheenvuoron otsikolla restoratiivinen lähestymistapa radikalisoitumisen ehkäisyn tukena nuorten yhteisöissä.
Muita puheenvuoroja pitivät Onni Sarvela Diakonissalaitoksen Exit-työstä ja Radikaalisti Sovussa – hankkeesta tarkastelemalla radikalisoitumisen riski- ja suojatekijöitä, Konsta Korhonen Oulun poliisista tuoden paikallisia havaintoja ilmiöstä sekä tapoja tunnistaa radikalisoitumisen merkkejä nuorella, sekä Petri Valter OSAOsta valottaen puolestaan oppilaitoksen ajankohtaista näkökulmaa ilmiöstä.
Toinen yhteistyötapahtuma Diakonissalaitoksen kanssa oli Oulussa Kaukovainion koulun henkilökunnalle järjestettävä koulutus 8.4.2026 teemalla Luottamusta rakentamassa – varhainen tunnistaminen & rohkea puuttuminen. ROUTE-hanke oli mukana pitämässä työpajaa restoratiiviseen lähestymistapaan liittyen. Päivä sisälsi yhteisen aloituksen, jossa jokainen organisaatio esitteli päivän aiheensa, josta jatkettaisiin 40 minuutin työpajoissa.
Kaikkien Oulu-hankeen aiheena oli ”Rohkeasti puuttuen: Antirasistisia toimintatapoja koulun arkeen”. Tästä asiantuntijoina paikka oli puhumassa Paula Lähdesmäki-Wilson ja Arlene Tucker. Diakonissalaitoksen Radikaalisti sovussa nuorille-hankkeen työntekijät Fanni Uusi-Hallila ja Matti Cantell kertoivat nuorten väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisystä ja ilmiöiden tunnistamisesta. ROUTE-hanke puolestaan toi näkökulmaa otsikolla: Hyvinvoiva ja oppiva nuori: turvallinen ja rohkeasti kohtaava aikuinen.
Työpajassa pureuduttiin tarkemmin vielä reflektoimaan omaa ammatillisuutta restoratiivisen lähestymistavan valossa ja pohdittiin, miten turvallisuutta vahvistetaan arjessa. Keskusteluissa korostui päivittäiset tavat ja huomioimiset, jotka yhteisvoimalla tuottavat hyvinvointia kouluun. Mm. se, että muistetaan olla kiinnostuneita nuorista ja kysyä säännöllisesti heidän kuulumisiaan ja antaa positiivista kohtaamista päivittäin koettiin tärkeäksi. Ryhmien pohdinnoista kerättiin tiivistyksiä yhteisesti mentimeter-työkalun avulla.
Pilottihanke ylitti odotuksia
7.5.2026
ROUTEn pääasiallinen SSF:n pilottihanke tehtiin yhteistyössä toisen asteen erityisoppilaitoksen kanssa, jonka yhteydessä on myös opiskelija-asuntola. Oppilaitoksessa oli jo entuudestaan RESTO-koulutuksen käyneitä aikuisia sekä vertaissovittelijoita.
Tarve pilottihankkeelle nousi keskusteluissa henkilökunnan kanssa, jossa he ilmaisivat haluaan vahvistaa pelkkien kurinpidollisten menetelmien sijaan restoratiivista lähestymistapaa oppilaiden keskinäisten suhteiden, ilmapiirin sekä turvallisuuden tunteen parantamiseen. Oppilaiden välillä oli ollut jo pidempään haasteita keskinäisissä suhteissa, joka ilmeni mm. valtasuhteiden käyttönä, henkisenä kontrollointina ja nöyryyttämisenä.
Tavoite pilotissa oli harjoitella opiskelijoiden kanssa vuorovaikutustaitoja ja yhteistyötä sekä lisätä ymmärrystä omista ja muiden ihmisten tunteista ja tarpeista. Prosessissa oli tärkeää se, että SSF:n edustajat olivat konsultoijan roolissa, jotta vastuu toteutuksesta ja omistajuus tilanteesta säilyisi kokonaan oppilaitosyhteisöllä itsellään.
Mitä tehtiin?
Asuntolan henkilöstön jäsenet (4) järjestivät opiskelijoille (25 hengen ryhmä) kolme tapaamista koulupäivien aikana. Alkuun järjestettiin 30:n minuutin mittainen infotilaisuus, jossa kerrottiin tulevien kahden tunnin mittaisten dialogisessioiden tarkoituksesta ja luonteesta. Menetelmänä käytettiin ohjattuja puhepiirejä.
Aluksi osa opiskelijoista suhtautui epäilevästi ja he toivat esiin, että olivat osallistuneet vastaaviin prosesseihin aiemminkin ilman todellisia muutoksia. Aikuiset selvensivät, etteivät he olleet paikalla ratkaistakseen asioita opiskelijoiden puolesta, vaan tarjotakseen mahdollisuuden pohtia sitä, mitä opiskelijat itse voisivat tehdä. Tapaamisten välillä henkilöstö huomasi opiskelijoiden vuorovaikutuksen kehittyneen, erityisesti kuuntelemisen osalta, mikä korostaa harjoittelun ja toiston merkitystä. Muutos näkyi myös opiskelijoiden asenteissa, jotka olivat toisella tapaamiskerralla ja todella positiivisia.
Henkilöstön mukaan opiskelijoiden luottamus koulun henkilökunnan jäseniä kohtaan lisääntyi. Muutoksen huomasi myös sellainen henkilöstön jäsen, joka ei ollut osallistunut prosessiin: opiskelijat alkoivat aiempaa useammin lähestyä henkilökuntaa keskustellakseen, pyytääkseen apua ja hakeakseen tukea.
Lisäksi ryhmän dynamiikassa tapahtui myönteistä kehitystä, ja opiskelijat osoittivat aiempaa suurempaa halukkuutta ottaa vastuuta omista opinnoistaan sekä henkilökohtaisten asioidensa hoitamisesta. Myös henkilöstön toimintatavat kehittyivät siten, että osallisuutta korostettiin entistä enemmän ja opiskelijat nähtiin tärkeinä kouluyhteisön hyvinvoinnin rakentajina. Tulokset ylittivät jopa odotukset, sillä muutoksia saatiin aikaan vain muutaman tunnin huolellisesti suunnitellun ja kohdennetun työskentelyn avulla. Työskentelyä aiotaan jatkossa hyödyntää systemaattisesti uusien aloittavien opiskeluryhmien kanssa.
Päätöskonferenssi ja lopulliset yhteenvedot ROUTE+ hankkeesta
26.5.2026
”Tämä tapahtuma ei merkitse vain hankkeen päättymistä. Se on ennen kaikkea juhlaa oikeudenmukaisuuden näkemykselle, joka on aidosti inhimillisempi ja kykenee synnyttämään yhteistä kasvua, vahvistamaan yhteisöjen toipumista sekä edistämään aitoa solidaarisuutta konfliktien ratkaisemisen kautta.” Näin tiivistettiin ROUTE:n hankekumppaneiden yhteistyön merkitys tapahtuman päätöspuheessa.
Italian Montebellunassa 12.5.26 kokoonnuttiin päätöskonferenssiin, johon osallistui suuri joukko moniammatillisia asiantuntijoita, nuoria opiskelijoita sekä hankkeen edustajat Italiasta, Suomesta ja Irlannista esittelemään yhteistyön tuloksia sekä keskustelemaan niiden pohjalta. Tapahtuma järjestettiin toisen asteen “Einaudi Scarpa” – oppilaitoksessa, Luigi Einaudi ITS -kampuksella. Hanke toteutettiin yhteistyössä italialaisen Cooperativa Kirkùn, Suomen Sovittelufoorumin, irlantilaisen Wexford Local Developmentin sekä ranskalaisen ALDA:n kanssa.
Käynnistymisestään lähtien ROUTE+ -hanke on pyrkinyt merkittävästi vahvistamaan opettajien, sosiaalityöntekijöiden ja julkisen sektorin toimijoiden tietoisuutta restoratiivisesta oikeudesta sekä edistämään aktiivisesti dialogiin, luottamukseen ja suhteiden rakentamiseen perustuvaa restoratiivista kulttuuria. Jokaisella osallistujamaalla oli oma erityinen painopistealueensa, jossa ne pystyivät hyödyntämään omia yhteiskunnallisia vahvuuksiaan ja erikoistumaan erilaisiin toimintamalleihin.
Suomen tiimissä keskityimme ensisijaisesti koulu- ja oppilaitosmaailmaan ja restoratiivisen lähestymistavan ennaltaehkäisevän työn voimaan sekä nuorten osallisuuden korostamiseen. Irlannin tiimi tarkasteli oikeusjärjestelmää ja sitä, kuinka restoratiiviset vaihtoehtoiset toimintatavat voivat ehkäistä nuorten rikoksilla oireilua ja rikosten uusimista. Italian tiimi puolestaan keskittyi yhteisötasolle rakentamalla vahvoja paikallisia tukiverkostoja ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyörakenteita tavoittaakseen haavoittuvassa asemassa olevia nuoria sekä luodakseen restoratiivista kulttuuria uusien sukupolvien kautta. Hankkeiden edustajien ajatuksia on nähtävissä lyhyinä haastatteluina:
Tapahtuman ensimmäinen osio keskittyi ROUTE+ -hankkeen keskeisten tulosten esittelyyn. Näiden saavutusten ytimessä olivat erityisesti räätälöidyt paikallistason koulutukset, jotka suunniteltiin vastaamaan eri kumppanimaiden yhteiskunnallisia, poliittisia ja oikeudellisia toimintaympäristöjä. Lisäksi tapahtumassa tuotiin esiin hankkeen aikana tuotettu käsikirja (e-Toolkit), jonka aineisto yhdistää teoreettisia viitekehyksiä käytännön kenttätyöstä saatuihin tapausesimerkkeihin. Sen tavoitteena on edistää restoratiivisten käytäntöjen laajempaa käyttöönottoa sekä tarjota materiaalia koulutuksiin ja työpajoihin osallistuville sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Tapahtumassa kuultiin useita arvostettuja asiantuntijoita, jotka toivat keskusteluun merkittävää ammatillista osaamista. Viralliset esitykset avasi etäyhteyksin Tim Chapman Pohjois-Irlannista. Hänen työnsä on osoittanut, että restoratiivinen lähestymistapa voi tukea sovintoa ja rauhanrakennusta myös ympäristöissä, joita ovat pitkään leimanneet väkivalta ja syvät yhteiskunnalliset jakolinjat. ”Restoratiivinen oikeus ei ole helppo vaihtoehto; se on vaativa prosessi, joka edellyttää vastuun ottamista samalla kun kaikkien osapuolten ihmisarvo säilytetään.”
Tapahtuma jatkui pilottimaiden edustajien yksityiskohtaisilla esityksillä, jotka esittelivät omia paikallisia onnistumisiaan sekä niitä toimintatapoja, joiden avulla restoratiivisia käytäntöjä oli otettu käyttöön eri alueilla.
SSF:n edustajat Janne Johansson ja Nelli Marjakangas toivat esiin tuloksista sen, että osallisuuden lisääminen edellyttää uusien menetelmien lisäksi myös ajattelutavan ja arjen toimintakäytäntöjen muutosta, jotta osallisuus voi toteutua aidosti ja vaikuttavasti. Puhuttiin myös niin sanotusta ”The power of not knowing” -asenteesta eli toisin sanoen ammattilaisten kyvystä olla avoimia, uteliaita ja valmiita kuuntelemaan sen sijaan, että he olettaisivat tietävänsä vastaukset ennalta. Oppimisen ja reflektion mahdollistamiseksi on tärkeää luoda aidosti arvostelematon ja turvallinen tila, jossa osallistujat saattoivat rauhoittua, kohdata toisensa ja osallistua keskusteluun. Toimintatapoja täytyy toistaa, harjoitella ja kehittää ennen kuin ne juurtuvat toimintakulttuuriin.
Päivä päättyi paikallisille sidosryhmille suunnattuun vuorovaikutteiseen pyöreän pöydän keskusteluun, jossa tarkasteltiin tulevaa lainsäädännön kehitystä sekä vaihdettiin näkemyksiä ja kysymyksiä hankekumppaneiden kesken. Paikallisasiantuntijoiden lyhyitä haastatteluja tapahtuman jälkeen voit katsella tästä:
Restoratiivinen lähestymistapa sai osakseen paljon positiivista kiinnostusta ja ilmassa oli selkeästi halua hyödyntää restoratiivisa toimintamalleja käytännön tasolla. Tapahtuma korosti restoratiivisten käytäntöjen pitkäaikaisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin ja sosiaalipolitiikkaan sekä osallistujien vahvaa sitoutumista työn jatkamiseen myös tulevaisuudessa.
