HALLITUSOHJELMAAN 2023 – 2027
Sovittelupalvelut tukevat kustannustehokkaasti yhteiskuntarauhaa, sisäistä kokonaisturvallisuutta ja suomalaisten turvallisuudentunnetta.
Sovittelu on kustannustehokas yhteiskuntarauhaa ylläpitävä menettely. Riitojen ja rikosten käsittely sovittelussa on tutkitusti 8-10 kertaa halvempaa ja prosessit 3-5 kertaa nopeampia kuin käsittely muodollisessa oikeusjärjestelmässä.
Lakisääteisinä toimivat valtakunnallisesti rikosten ja riitojen sovittelu sovittelutoimistoissa ja tuomioistuinsovittelu sekä perheasioiden sovittelu. Ensimmäiseen palveluun ohjautuvat tapaukset pääosin poliisilta ja syyttäjiltä. Rikos- ja riita-asioiden sovittelua tarjotaan maksuttomasti ja sitä koordinoi tällä hetkellä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Tuomioistuinsovittelu on käytössä 20 käräjäoikeudessa ja 5 hovioikeudessa. Tuomioistuinsovittelussa käsitellään eniten työriitoja, kiinteistöriitoja ja perheisiin sekä huoltajuuteen liittyviä riitoja. Perheasioiden sovittelu kuuluu sosiaalihuoltolain mukaan hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle.
Sovittelu ei ole vain oikeusministeriön hallinnonalaan liittyvä palvelu. Sovittelu on menettely, joka on laajasti suomalaisen yhteiskunnan käytössä eri elämänalueilla/ hallinnonaloilla. Palvelut liittyvät mm. opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, ulkoministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnonaloihin.
Kansalaisille maksuttomia palveluja ovat mm. oppilaitosten vertaissovittelu sekä aikuisjohtoinen sovittelu kouluissa ja varhaiskasvatuksessa, katusovittelu, perheasioiden sovittelu, naapuruusriitojen sovittelu, vakavien rikosten jälkikäsittely ja maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdossovittelu. Osalle edellä mainituista palvelun tuottajista rahoitus tulee pääosin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen kautta. Sovittelulla on jo nyt vahvat juuret Suomessa, osaamista on paljon ja ammattimainen koulutus on laadukasta.
Maksullisia ei-lakisääteisiä sovittelupalveluja ovat mm. työyhteisösovittelu, Suomen asianajajaliiton sovittelumenettely, asianajotoimistojen sovittelupalvelut, ympäristöriitojen ja muiden julkisluonteisten riitojen sovittelu, polarisoituneiden väestösuhteiden, hoivapalveluiden riitojen, rajat ylittävien perheasioiden ja kansainvälisten lapsikaappausten sovittelu, luonnonvaroihin ja luonnonsuojeluun liittyvien konfliktien sovittelu sekä rakennusriitojen sovittelu.
Kaikissa edellä mainituissa maksullisissa ja maksuttomissa palveluissa sovitellaan rikoksia ja riitoja tällä hetkellä 35 000 – 45 000 vuosittain ja osapuolia näissä on 80 000 – 100 000 henkilöä. Resurssien niukkuutta jaettaessa on tärkeää huomata sovittelutyön tuomat tulokset ja hyödyt eri hallinnonalojen tehtäviä tarkasteltaessa erityisesti kustannustehokkuuden näkökulmasta.
Levottomuus ja syrjäytyminen sekä sosiaalisten konfliktien määrä ja rikollinen käyttäytyminen julkisessa tilassa ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosina. Nuorten rikollisuuden, kouluväkivallan ja katujengiytymisen ehkäisemisessä on sovittelulla todistetusti sekä ennaltaehkäisevä että uusintarikollisuutta katkaiseva vaikutus mm. katusovittelun, kouluissa toteutetun sovittelun ja K-O-toiminnan avulla. Nuorten häiriökäyttäytymisen ja yhteisöjen konfliktien hallintaa tukee tuloksellisesti myös perheasiansovittelu ja naapuruussovittelu.
Sosiaaliset, tekniset ja taloudelliset riidat ja laajat yhteisökonfliktit sekä rikokset koskettavat Suomessa vuosittain yli 1,5 miljoonaa ihmistä. Kustannukset yhteiskunnalle työstä poissaolojen, työkyvyttömyyden, sosiaali- ja terveyspalveluiden, häätöjen, esitutkinta- ja oikeuslaitosresurssien osalta ovat useita satoja miljoonia. Keskeisiä oikeusturvaongelmia ovat muun muassa oikeusprosessien pituus ja oikeudenkäyntien kalleus. Vaikka poliisien määrän ja oikeuslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen resurssien lisääminen on tärkeää, niillä toimilla ei yksinään kyetä vastaamaan tähän kokonaisuuteen. On tarkoituksenmukaista oikeudenhoidon kokonaisprosessien
näkökulmasta resursoida myös sovittelua ja muita konfliktinratkaisupalveluja muodollisen oikeusjärjestelmän rinnalla.
Hallituksen tärkein tehtävä on hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaaminen. Kansalais- ja hyvinvointivaltion keskeisiä tehtäviä on tukea sosiaalisesti vakaata Suomea, joka rakentuu työstä, osaamisesta, osallisuudesta ja henkilökohtaisesta vastuunotosta. Sovittelupalvelut muodostavat keskeisen osan yhteiskuntarauhasta, hyvinvoinnista, sisäisestä kokonaisturvallisuudesta ja turvallisuudentunteesta. Yhteiskunnan on tuotettava kansalaisten elintärkeät palvelut nykyistä järkevämmin ja tuottavammin. On selvää, että tätä kustannustehokkuutta tukee merkittävästi kansalaisten osallisuus ja vastuunkanto, jotka ovat sovittelun keskeisimpiä lähtökohtia.
Resurssoinnissa tulee keskittyä hallinnollisiin kokonaisuuksiin ja palvelujen kuluttajan – tavallisen kansalaisen – etu ja vastuunoton tukeminen on tärkeää. Sovittelun hyödyntäminen ja osaaminen on osa suomalaisen yhteiskunnan voimavaroja ja vahvuuksia. Aihetta on selvitetty viime hallituskaudella ja kehittämistyötä on syytä jatkaa. Ehdotamme:
• Perustetaan sovittelun kansallinen koordinaatiorakenne, jossa yhteiskunnan sovittelutoimijat osallistuvat yhdessä sovittelun tavoitteelliseen ja käytännönläheiseen kehittämiseen
• Käynnistetään poikkihallinnollinen kehittämistyö, jossa varmistetaan palvelut kaikilla hallinnonaloilla
• Ministeriöt selvittävät sovittelun käytön hyödyntämistä omalla hallinnonalallaan
• Varmistetaan erilaisten sovittelupalveluiden tasaveroinen saavutettavuus eri puolilla Suomea
• Tutkitaan tarkemmin sovittelulla saavutettavia hyvinvointivaikutuksia ja sosio-ekonomisia hyötyjä
• Toteutetaan oikeusministeriön sovittelupalveluihin liittyvät tavoitteet tulevalle hallituskaudelle.
• Vahvistetaan tuomioistuin- sekä rikos- ja riita-asioiden sovittelun toimintaedellytyksiä
Julkaistu 9.5.2023
Asiantuntijayhteydenotot ja lisäinformaatio:
Jens Gellin; jens.gellin@naapuruussovittelu.fi; 050-560 1961
Suomen Sovittelufoorumi ry (SSF)
Antti Heikinheimo, sovittelija, laamanni
Pia Lappalainen, Konfliktinhallinnan dosentti, MPKK
Henna Luomaranta, Käräjätuomari/sovittelija, Oulun käräjäoikeus, riita-asioiden vastuutuomariverkoston pj
Mari Vanhanen, Käräjätuomari/sovittelija, Helsingin käräjäoikeus, riita-asioiden vastuutuomariverkoston sihteeri
Camilla Rauma-Sehm, Käräjätuomari, sovittelija (H:gin KO), Huoltoriitasovittelijoiden verkoston pj.
Lasse Peltonen, Professori, ympäristökonfliktien hallinta, Itä-Suomen yliopisto
Jonna Kangasoja, TkT, ympäristö- ja julkisluonteisten konfliktien asiantuntija, sovittelija
Arja Konttila, PsT, erityisasiantuntija, vakavien rikosten jälkikäsittely, Saumatyö
Antti Pentikäinen, tutkimusprofessori, Carter School, Director, Mary Hoch Center for Reconciliation
Miriam Attias, KM, YTM, Hankejohtaja, depolarize.fi
Pia Slögs, Ohjelmajohtaja, kansainvälinen sovittelutoiminta, SSF
Kirsi Saloranta, Suomen Sovittelufoorumin hallituksen jäsen
Maija Gellin, FT, ohjelmajohtaja, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tapahtuva sovittelu, SSF
Hanna Myllynen, Ohjelmapäällikkö, #sovinto
Mika Koskinen, Valmentaja, sovittelija
