topEtusivuPå svenskaIn englishYhteystiedot
SOVITTELU

Rikosasioiden sovittelu
Koulusovittelu
Työyhteisösovittelu
Monikulttuurinen sovittelu
Perheasioiden sovittelu
Läheissovittelu
Ympäristöasioiden sovittelu
Kansainvälinen sovittelu
Tuomioistuinsovittelu
reunus

logo PERHEASIOIDEN SOVITTELU



PERHEASIOIDEN SOVITTELIJAN perusopinnot –koulutuskokonaisuuksia järjestetään yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa eri puolilla maata. Seuraa koulutustarjontaa aluehallintoviraston koulutuskalenterista tästä! Laita hakusanaksi ”perheasioiden sovittelijan perusopinnot”. Koulutuskuvauksesta löydät tiedot koulutuksen sisällöstä ja ajankohdista sekä hakijoiden pääsyvaatimuksista. Koulutus on suunnattu perheasioiden sovittelijoina toimiville ja sovittelijoiksi ryhtyville.

Lataa linkistä ilmainen verkkoversio perheasioiden sovittelun kirjasta
Perheasioiden sovittelun uudet tuulet.pdf

Voit myös tilata kirjan itsellesi Unigrafian kirjakaupasta tästä.

Yleistä:
Avioliittolaissa säädetään perheasioiden sovittelusta, joka on tarkoitettu edistämään sovinnollisuutta perheiden ristiriitoja ratkottaessa. Säännöksillä tavoitellaan perheessä esiintyvien ristiriitojen selvittämistä asianosaisten välisissä neuvotteluissa ja niiden ratkaisemista yhteisesti hyväksytyillä sopimuksilla. Tässä tarkoituksessa perheasioiden sovittelijat antavat pyynnöstä apua ja tukea perheiden ristiriitatilanteissa ja sovittelijan on kiinnitettävä erityistä huomiota perheeseen kuuluvien alaikäisten lasten aseman turvaamiseen. Sovittelijan on myös avustettava asianosaisia tarvittavien sopimusten tekemisessä. Vuonna 1988 voimaantullut laki edellyttää, että kunnat järjestävät asukkailleen tarvittavat perheasioiden sovittelupalvelut. Perhesovittelupalvelujen järjestämistä koskevat selvitykset osoittavat, että perhesovittelun organisointi kunnissa on varsin kirjavaa ja että toistaiseksi Suomessa ei sovelleta perheasian sovittelussa moderneja fasilitatiivisen sovittelun oppeja. Tavoitteenamme on edesauttaa uudenlaisen lasten etuja huomioivan sovittelukäytännön luomisessa. Sovittelu tarjoaa arkielämän pahoinvointia tuottaviin jännitteisiin ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen toimintamuodon.

Fasper-projekti on Suomen Sovittelufoorumin tutkimus- ja kehittämishanke, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hankkeessa tutkitaan fasilitatiivisen perhesovittelun mahdollisuuksia perheriitojen käsittelyssä sekä kehitetään sovittelukoulutuksen malleja ja uusia toimintatapoja perheiden riita- ja erotilanteisiin sekä lasten asioita koskevien sopimusten tekemiseen. Projektin kesto on 3,5 vuotta ja se käynnistyi vuoden 2009 syyskuussa. Hanke toteutetaan kolmen päätoimisen tutkijan voimin. Fasper-hankkeen johtajana toimii SSF:n hallitulksen jäsen, professori Synnöve Karvinen-Niinikoski ja projektipäällikkönä FT Vaula Haavisto. Hankkeen tutkijana toimii VTM Marina Bergman-Pyykkönen.

Yhteystiedot:
Vaula Haavisto
gsm: 0500-303303
email: vaula.haavisto(at)sovittelu.com

Hankkeeseen osallistuu laaja toimijaverkko, joka työssään on tekemisissä perheiden riita- ja erotilanteiden kanssa: mm. lastenvalvojat, lastensuojelu- ja perhetyöntekijät, perheneuvojat, perheterapeutit, käräjätuomarit, oikeusavustajat ja asianajajat. Hanke toteutetaan Helsingissä sekä Keravalla, Tuusulassa, Järvenpäässä, Sipoossa ja Porvoossa.

Lue myös:

Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely perheoikeudellisissa asioissa

Tuomioistuinsovittelu perheasioissa

Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden täytäntöönpanosovittelu

Sovittelu lastensuojeluasioissa

Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely perheoikeudellisissa asioissa

Suomen Asianajajaliitto on kouluttanut asianajajia sovittelijoiksi perheoikeudellisissa riita-asioissa. Asianajajaliiton sovintomenettelyssä voidaan sovitella esimerkiksi lasten huoltoa, asumista, elatusta ja tapaamisoikeutta koskevia asioita sekä puolisoiden tai lasten vanhempien välisiä omaisuuden ositukseen tai jakamiseen liittyviä riitoja avio- tai avoeron yhteydessä.

Sovittelijaksi nimetään puolueeton ja riippumaton asianajaja, jonka tehtävänä on auttaa osapuolia pääsemään sopimukseen sovittelun kohteena olevasta asiasta. Osapuolet voivat itse valita sovittelijan tai pyytää Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelylautakuntaa nimeämään perheoikeudellisiin asioihin koulutetun sovittelijan.

Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelyn voi käynnistää nopeasti ja palvelu on saatavilla eri puolilla Suomea. Sovintomenettelyssä perheen ristiriidat voidaan ratkaista kokonaisuutena ottaen huomioon lasten asemaan ja omaisuuteen liittyvät kysymykset. Sovittelijana toimivat asianajajat ovat perehtyneitä lapsioikeuden lisäksi perheen taloudellisiin ja omaisuusasioihin sekä sopimusten laadintaan.

Sovintomenettelyssä osapuolet voivat käyttää myös omaa asianajajaa avustajanaan. Osapuolet maksavat sovittelijan palkkion puoliksi.

www.asianajajaliitto.fi/sovintomenettely

Tuomioistuinsovittelu perheasioissa

Vuoden 2006 alusta on tullut voimaan tuomioistuinsovittelua koskeva laki. Tuomioistuinsovittelua voidaan käyttää myös perheoikeudellisten asioiden sovitteluun. Lain mukaan yleisissä tuomioistuimissa voidaan sovitella sellaisia riita-asioita tai riitaisia hakemusasioita, jotka voidaan saattaa kanteella tai hakemuksella tuomioistuimen ratkaistaviksi.

Riidan osapuoli, joka haluaa asian tuomioistuimen soviteltavaksi voi tehdä sovittelua koskevan hakemuksen käräjäoikeudelle. Oikeus kuulee hakemuksen johdosta toista osapuolta ja ratkaisee soveltuuko asia soviteltavaksi. Jos asia otetaan soviteltavaksi, nimeää oikeus tuomarin, joka asiaa sovittelee.

Tuomioistuimessa voidaan sovitella lapsen elatukseen, huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyviä asioita, jos ne muuten kyseessä olevassa yksittäistapauksessa soveltuvat soviteltaviksi.

Sovittelun osapuoli voi käyttää sovittelussa apuna omaa asianajajaa tai muuta avustajaa. Tuomioistuinsovitteluun voi saada myös valtion varoista maksettavaa oikeusapua avustajan palkkioihin. Lisätietoja saa käräjäoikeuksista, asianajotoimistoista, oikeusaputoimistoista ja oikeusministeriöstä.

Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden täytäntöönpanosovittelu

Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden täytäntöönpanosta annetun lain mukaan tuomioistuin voi määrätä sovittelijan, kun huollon tai tapaamisoikeuden täytäntöönpanosta on tehty hakemus tuomioistuimelle. Sovittelijana toimii tavallisesti lasten psykologiaan perehtynyt psykologi tai lastensuojeluun perehtynyt sosiaalityöntekijä.

Sovittelua käytetään tilanteissa, joissa esimerkiksi toinen vanhemmista ei noudata lapsen tapaamisesta annettuja määräyksiä. Sovittelun tarkoituksena on edistää lapsen vanhempien tai muiden asianosaisten yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi. Sovittelijan järjestää neuvottelun lapsen vanhempien kesken ja keskustelee henkilökohtaisesti lapsen kanssa.

Sovittelijan tehtävänä on myös laatia sovittelusta kertomus tuomioistuimelle. Jos sovittelu ei ole johtanut vanhempien välillä sopimukseen, antaa tuomioistuin asiassa ratkaisun mm. sovittelijan kertomuksen perusteella. Tämä sovittelumuoto on käytettävissä ainoastaan käräjäoikeudelle tehtävästä ns. täytäntöönpanohakemuksesta.

Sovittelu lastensuojeluasioissa

Läheisneuvonpidossa lapsen oma perhe ja perheelle läheiset henkilöt kutsutaan keskustelemaan lapsen kasvun turvaamisesta perheessä. Menetelmää voidaan käyttää monenlaisissa perheen ongelmatilanteissa, kuten vanhempien päihdeongelman tai lapsen oman käyttäytymisen aiheuttaman ongelmatilanteen ratkomiseen. Läheisneuvonpidon kutsuu koolle sosiaalityöntekijä, joka toimii sovittelijan tapaan auttaen neuvottelijoita pääsemään sopimukseen tilanteen ratkaisemisesta ja auttamisesta. Läheisneuvonpitoa voidaan järjestää ainakin suurimmilla paikkakunnilla. Lisätietoja saa paikallisesta sosiaalitoimistosta.